Hän on täällä!

Lauantaina 18.6. syntyi perheeseemme pikkusisko vauhdikkaasti reilussa 4 tunnissa. Painoa prinsessalla oli 4315g ja pituutta tasan puoli metriä. Melkein luomuna mentiin vaikka en halunnut, neiti vaan päätti tulla niin vauhdilla että anestesialääkäri ehti pistää neulan muttei lääkettä. Yhden spinaalin sain aiemmin  eikä se edes auttanut. Kerron myöhemmin lisää, eilen tultiin jo kotiin ja nyt ollaan perheen kesken ihmetelty oloamme.

Puhelinlangat laulaa ja pinna kiristyy

Ajattelin kirjoitella kuulumisia sikäli kun vielä mahani takaa yllän näpyttämään läppärin näppäimiä.

Edelleen, yhtenä kappaleena. Aika alkaa käydä pitkäksi koko porukalle, tuleva isoveli kiipeilee seinille jännityksestä, iskä suunnittelee joka päivän ohjelman aloittaen "Huomenna jos ollaan yhtenä kappaleena.." ja itse lähinnä vaivun jo epätoivoon. Laskettu aika siis meni jo ohi. Osasin toki odottaa tätä, mutta tämä vauva taitaa vaan olla veljeään isompi, joten haluaisin hänet kiiruusti tälle puolelle napaa jotta en joutuisi taas punnertamaan niin että verisuonet katkeaa päästä. Painoarviossa lääkäri vain tuumasi että kyllä sieltä mahtuu kun edellinenkin mahtui, mutta ei nyt sentään silti please 4,5kg.. No, siihen vastaukseen oli tyydyttävä.

Tässä on aikaa siis tapettu. On käyty extemporereissuilla milloin missäkin, Vääksyn kanavalla, Marolan kotieläinpihalla, Heinolan lintutarhalla ja eilen viimeksi Vesijärvellä päiväristeilyllä. Kotona ei jaksa kökkiä, mutta nyt jäin kotiin kun miesväki lähti anopille. En jaksa enää.

Aamulla oli neuvola, sain lähetteen uuteen painoarvioon koska sf-mitta nousi taas yläkäyrille ja omakin paino huitelee ihan uusissa lukemissa.. Toivottavasti aika tulisi pian, mutta en jaksa uskoa. Jos ei tätä lähetettä olisi saanut, olisi ensimmäinen yliaikakontrolli osunut vasta juhannuspäiväksi. Keksin kyllä sille päivälle muutakin tekemistä, mikäli edelleen olen yhtenä kappaleena..

Puhelin kilahtaa joka päivä useamman kerran jonkun uteliaan toimesta enkä jaksa enää edes vastata puheluihin kuin valituille ihmisille. Hassua ettei mun kuulumiset kyllä muuten kiinnosta ketään, mutta vauvaa nyt kaikki kyttää ja luulevat että olen unohtanut ilmoittaa.. Joopa joo, unohtaisinkin. Syksyyn mennessä taas vietän yksin (tai lasten kanssa) päivät eikä kukaan ole tulossa kahville. Surullista mutta totta.

Heitänpä tähän muutamia kuvia kivoilta kesäreissuilta :)

Vääksyn vanha mylly

Tämä se oli koko reissun kohokohta J:n mielestä!

Kotieläinpihalla oli tänäkin kesänä alpakoita..

..ja aaseja :)

Tämä kaija tokaisi että "Terve!" ja "Perkele!" Niitä sitten oma pieni papukaijamme toisteli lopun päivän..

Julli-korppi

Eilinen aluksemme Aino-laiva. 

Säät suosivat, tuuli hieman liikaa mutta ei tullut kylmä.

Tällaisen kuvan nappasin laskettuna päivänä. Ei kädessä meinannut pituus riittää että sain koko massun mahtumaan kuvaan.

Näihin kuviin ja tunnelmiin! Toivottavasti sintti jo suostuisi tulemaan näyttäytymään perheelleen, mutta poppakonsteja en enää kokeile. Kunhan lähtö ei tulisi keskellä yötä niin hyvä olisi..

Ähinää ja puhinaa.

Pikapostaus ennen Greyn anatomiaa.

Olen edelleen yhtenä kappaleena ja niin niiiiiin kovin kypsä. Öisin ravaan vessassa parin tunnin välein, käännän kylkeä ähisten ja herään 4-5 aikaan. Liitoskivut on yhtä helvettiä, mutta supistuksia ei näy eikä kuulu. Kävin tänään vyöhyketerapiassa, ajatuksena saada synnytys käyntiin. Ensi yö näyttää, mutta kipeää se ()&¤=?=# teki. Varsinkin tuossa nilkan sisäsyrjällä oli jotain kipeitä kohtupisteitä joista painamalla suusta kirposi kaikki kirosanat jotka osaan ja toivoin jo mielessäni epiduraalia.

Nyt haen itselle vähän vadelmanlehtiteetä (jep, edelleen maistuu) ja voileipiä ja karkkia, sitten jumiudun sohvan nurkkaan kunnes iskee taas pissahätä ennen ensimmäistä mainostaukoa. Näihin tunnelmiin.

Ainiin, kylpyhuoneen makeover alkaa olla valmis. Ja ostin eilen käytettynä iiiihanat Britax B-Smart 4 matkarattaat vauvalle. Palataan näihinkin paremmalla ajalla.