tiistai 12. heinäkuuta 2016

Näin meillä pyyhkii

Tämä teksti on odottanut luonnoksissa useamman päivän koska en vaan sitten ehtinyt kirjoittamaan loppuun saati muokkaamaan, Tätä se on kahden lapsen äitinä, toisen ollessa todella vaativa uhmaikäinen.. Julkaisen tämän nyt pikaluvun jälkeen joten jos kirjoitusvirheitä esiintyy, pahoittelen koska en ehdi niitä nyt korjailemaan. Vauva heräilee just keittiössä ja esikoinen juoksee ympäri kämppää nakuna. 

Tosiaan, vauva on tänään kolme viikkoa. Tuntuu että hän kasvaa ihan liian nopeasti, ensimmäiset vaatteet ovat jääneet jo pieniksi. Niinhän siinä vaan tuppaa käymään, eipä tuo esikoinenkaan enää mahdu vauva-ajan vaatteisiinsa :D

Isoveli on ottanut roolinsa hyvin. Tai no, vauvaa ei kiusaa mutta meitä vanhempia kyllä. Ja kissoja, ne parat ovat hätää kärsimässä. J juoksee niiden perässä, repii hännästä, turkista ja mistä sattuu kiinni saamaan, jahtaa ja säikyttelee niitä. Kissoille pitäisi ostaa uusi kiipeilypuu (edellinen meni poikki) jotta saavat olla jossain rauhassa. Eikä auta kieltäminen, ei kiristys, uhkailu saati lahjonta.

Vauva taas on ihana. Nukkuu, syö ja kakkaa, yllättikö ketään? :D Sairaalassa ollessa ei vielä ollut maito noussut, joten sai siellä lisämaitoa ja kotona ensimmäisenä iltana kaksi kertaa, mutta sen jälkeen on menty täysimetyksellä. Piti hankkia jo isompia liivejäkin kun tissit ei meinaa mahtua kohta liiveihin, mikä oli yllätys itselleni. Jään kaipaamaan näitä hinkkejä kunnes imetys aikanaan on ohi.. Vauva osasi alusta asti ottaa itse imuotteen, ei tarvittu rintakumeja tai muutakaan apua. Hoitaja sanoi ettei ole pitkiin aikoihin nähnyt samanlaista vauvaa joka alusta asti osaa itse syödä.

Vaatteiden suhteen lähtikin sitten vähän lapasesta. Koska en luottanut ultrassa saatuun tyttöveikkaukseen sataprosenttisesti, en uskaltanut ostaa kuin pari mekkoa. Loppua kohden oma fiilis kyllä kertoi että tyttö sen on oltava, mutta silti hillitsin itseni. Joten nyt olenkin vapaa-aikani kuluttanut aikalailla facen kirppisryhmissä shoppailemassa kaikkea rimpsua ja röyhelöä. Silti tuntuu että erityisesti nämä 56 koon vaatteet loppuu kesken (oikeasti niitä on vain muutama joten niin ne loppuvatkin) enkä silti raaski sitä kokoa enää paljoakaan ostella. Ellei satu osumaan Prisman vauvanvaateosastolle jossa kaikki oli -50% alessa :D

Oma palautuminen on ollut todella nopeaa. Jo 5 päivää synnytyksen jälkeen uskaltauduin lähtemään vaunujen kanssa ulos koska esikoinen piti saada leikkarille purkamaan energiaansa. Toki sain synnytyksessä 4 tikkiä ja alapää tuntui toooodella kipeältä sen 7min ponnistuksen jälkeen mutta muuten henkinen ja fyysinen vointi on ollut tosi hyvä. Viimeksi tuli kärsittyä kohtutulehduskin, siitä ei nyt ole näkynyt merkkiäkään ja uskallan jo huokaista helpotuksesta. Tuli hankittua myös raskausajan jälkeen käytettävä tukivyökin, Belly Bandit, jota olen käyttänyt ahkerasti, joten maharöllykkä pienenee hyvää vauhtia. Painoa on tippunut toistakymmentä kiloa jos lasketaan mukaan se mitä jäi sairaalaan, enkä ole minkäänlaisella dieetillä. Eipä kyllä imettäessä voi oikein ollakaan.. Ehkä joulun maissa mahdun taas omiin farkkuihini, ellei tämä takapuoleen kertynyt ylimääräinen sitten ole tullut jäädäkseen. Kyllä ohuesti harmitti kun en mahtunutkaan ulkoiluhousuihini tuossa yksi päivä, vaan piti tyytyä collegehousuihin.

Kädet on silti työtä täynnä, vaikka vauva vaikuttaa suh helpolta ja vähään tyytyväiseltä. Jos ei muuta tekemistä keksi, niin täällä voi aina pyykätä. Eilenkin meni kevyesti 4 koneellista pesukoneen ja kuivurin kautta. Onneksi on tuo kuivaaja. Tätä tahtia kun on satanut (koko viime viikón), ei ulos olisi saanut mitään kuivumaan eikä meillä oikein ole tilaa seisotaa kuivaustelinettä eteiseeä, koska siinä on kantokoppa ja vaunut parkissa.

Isoveikka viihtyi hienosti ostosreissulla kun luvattiin jäätelöä lopuksi :)

Jep, ajattelin kokeilla osakestoilua kotona. Toistaiseksi mennyt ihan hyvin.

Meidän läheisessä puistossa oli lastentapahtuma, jossa oli mm. poniajelua ja sirkus esiintymässä. Pääsi äitikin ponikärryn kyytiin pitkästä aikaa :)

Niiiiin pienet sormet

Naapurin antamat chilin taimet tuottavat hedelmää. Enkä mä edes tykkää chilistä :D